keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Studentworkin ja Carunan energiset kesätyöt

Caruna on perustettu 2014, mutta sen tarina alkoi jo vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna, jossa uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa. Monen vaiheen jälkeen, viimeksi osana Fortumia, olemme nyt Caruna, uuden ajan sähkönsiirtoyritys. Katseemme on uuden ajan toimivammassa arjessa ja nautimme 100-vuotisesta kokemuksesta.

Toteutamme kesän 2016 rekrytoinnit yhteistyössä Studentworkin kanssa. Etsimme erityisesti sähkövoimatekniikan osaajia, mutta tehtäviä on avoinna myös asiakaspalvelun, IT:n sekä talouden tiimissä. Haku on auki 15.2. asti, joten vielä ehtii hyvin mukaan. Lue lisää ja jätä hakemus osoitteessa http://www.studentwork.fi/kesatyot.html

Kesätyöt ovat erinomainen tapa päästä kiinnostavaan yritykseen sisälle. Tässä uratarina Jukalta, joka on edennyt Carunalla kesätöiden ja diplomityön kautta esimiesasemaan asti.

Jukka Ihamäki, alueverkkopäällikkö


”Tulin Carunaan vuonna 2010 aluksi kesätöihin. Seuraavana talvena kyselin kesätöitä Carunasta ja pääsin heti kevättalvella aloittamaan työt opiskeluni ohessa. Saman vuoden 2011 syksyllä aloitin diplomityöni tekemisen, ja keväällä 2012 sain vakinaisen työpaikan omaisuudenhallinnasta vastaavassa yksikössämme.

Olen työskennellyt verkostosuunnittelijana, verkostosuunnittelutiimin vetäjänä, Carunan jakeluverkon omaisuudenhallintatiimin vetäjänä ja nyt viimeksi alueverkkopäällikkönä. Talo on tarjonnut lisää haasteita sitä mukaa kun olen kehittynyt työssäni. Viimeiset kolme vuotta olen ollut esimiesasemassa, mikä on tuonut työhöni uuden ulottuvuuden.

Olen luonteeltani järjestelmällinen, mikä on hyvä piirre tässä työssä. Työkuorma vaihtelee, ja ajoittain toiminta on hektistä. Silloin on tärkeää että porukassa on hyvä henki. Voimme puhua vaikka mieltä painavista kotiasioista työkavereiden kanssa, mikä mielestäni kertoo tosi hyvästä tiimihengestä.


Silloin kun ulkona myrskyää, koetellaan Carunan reagointinopeutta ja toimintakykyä. Jokainen kynnelle kykenevä osallistuu suurhäiriön hoitoon ja sähköjen palauttamiseen asiakkaillemme kelloon katsomatta. Tämä lisää entisestään yhteenkuuluvuuden tunnetta talossa, kun kaikilla on yhteinen konkreettinen päämäärä. Itse toimin tarvittaessa käyttökeskuksen operaattorina.

Minulle on tärkeää että työllä on isompi merkitys ja siksi viihdyn Carunassa. Olemme mukana vaikuttamassa suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen ja turvaamassa sähkönsaantia myös tiukoissa olosuhteissa. Investoimme vuosittain liki 200 miljoonaa euroa sähköverkkoomme ja rakennamme siitä koko ajan vikasietoisempaa ja älykkäämpää.”

torstai 5. marraskuuta 2015

LinkedIn Clinic – From a Rookie to a Professional

LinkedIn is easy to use as it gives instructions and advices on how to proceed on building a full profile. Unfortunately that doesn’t mean that it gives instructions on how to build a good LinkedIn profile. Here’s some pointers on how to get there.

The first and foremost thing is to fill out your (relevant) job experience
-       Where have you worked
-       How long have you worked (notice that at LinkedIn it’s really easy to get caught from a lie!)
-       What were your key responsibilities and other task that you did
-       Think about the relevance. Is it important for your future employer or in a best case a headhunter to know if you’ve worked for a week in a library when you were 15 if you now are searching for a Project Managers position?
-       If you don’t have relevant job experience for the position you are now trying to get highlight other parts (to follow).

Summary of yourself
-       It getting more common to have a summary at top of your CV and at LinkedIn it’s the same thing. It’s the first thing that people read from your profile, so tell there who you are and what are you looking for.
-       Don’t be afraid to benchmark and steal bits that you find interesting in other profiles (of course not from word to word)
-       Remember to be yourself – you don’t have to be a copywriter to tell what is it that you are looking and doing at the moment
-       Tip: use a word file to write your LinkedIn summary & employment history. It’s easier to spot spelling mistakes that way
-       Add the most important keywords to your LinkedIn profile title and your summary. Add those same top keywords to Skills and Expertise and other sections like Interests – that’s how you get found!

Connecting
-       Professional first degree connections are the top priority if you want to get noticed
-       Choose them well and don’t accept people that you don’t know and look like people that would not matter to you. At LinkedIn there’s people who send you connection invites for just to grow their connection rate and people who add connections and then send free LinkedIn spam messages about their cause.
-       Don’t be afraid to ask people to connect with you.
-       Ask people from recruiting companies to connect and connect with your friends/colleagues/past colleagues/peers
-       Follow the companies you are interested in. That’s how you’ll get the jobs that they promote in their own site to your home feed.
-       Be brave when asking for recommendations and ask them from your colleagues, peers on a same project, business partners, but remember were you really that good that they would recommend you – or is it just going to put them in a awkward position.
Profile photo
-       There should be absolutely no debate as to whether to include a photo on your profile.
-       If there’s no face to look at on your profile you’re at a huge disadvantage.
-       Make sure your picture looks good. I mean, not a photo of you at a black tie event or on vacation. Ask your friend or a photographer to take a good photo of yourself in a shirt or blouse and jacket.

Skills, Expertise and Interests
-       If you don’t have that much work experience yet focus on these parts on your profile.
-       Add your language skills
-       Add the certifications you’ve added up (not the “2010 Pro Freshman at beer drinking”)
-       Write about the positions of responsibility you’ve had

Contact information
-       Write your name in the name slot and nothing else. If you are known everywhere by your nickname then you can put it after your real first name.
-       Nothing says, “I’m a LinkedIn rookie” with a profile url like this: http://linkedin.com/pub/firstname-lastname435564-hjfjrigjhot. Clean it up by deleting the extra numbers and letters. Tip: You should also include this link in your email signature, business cards and any other material that you hand out to potential employers.
-       Personalize your website under contact info or add an internet portfolio / your professional Twitter account or blog. If you have a reference list that you can use, you can add it after your summary or to the exact employment position as a attached document

Join groups
-       That are relevant: the industry where you are looking for a work (for example: TEKrekry), local groups (for example your schools recruitment groups) and groups that share your interests.

Good luck!

//Aini Leppäkorpi
Recruiter
Studentwork


perjantai 3. heinäkuuta 2015

Henkilöpalvelualan näkymät tulevaisuudessa loistavat edelleen

Ympäri Eurooppaa talousnäkymät ovat tällä hetkellä monin paikoin kurjat. Suomessakin paljon puhuttu aihe on ollut talouden elvyttäminen. Monilla aloilla menee hieman heikosti, mutta henkilöstöpalvelualan palveluiden käyttö on kasvanut ja 65% henkilöstöpalvelualan yrityksistä arvioikin, että liikevaihto on parantunut tänä vuonna verrattuna edelliseen.

Henkilöstöpalvelualan Liitto (HPL) julkaisi lehdistötiedotteen koskien asiaa, jota kommentoi myös HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara. Lue juttu kokonaisuudessaan alta.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto: Henkilöstöpalveluala luottaa yhä tulevaisuuteen


Henkilöstöpalvelualan yrityksissä riittää yhä uskoa tulevaisuuteen, vaikka Suomen talousnäkymät eivät viime aikoina ole olleet kovin valoisat. 65 prosenttia Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsentutkimukseen vastanneista yrityksistä arvioi, että liikevaihto paranee selvästi tai jonkin verran tänä vuonna.

– Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka uskovat omaan ja Suomen talouden kasvuun. Kun henkilöstöpalveluyritykset kasvavat, myös työmarkkinat elpyvät nopeammin, HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.

Vuokratyöntekijöiden määrä on hienoisessa kasvussa, mikä kertonee talouden hienoisesta elpymisestä. Työntekijöitä vuokrataan erityisesti hotelli- ja ravintola-alalle, kaupan alalle, metallialalle, varasto- ja rakennustyöhön sekä toimisto- ja taloushallinnon töihin.

Vaikka vuokratyössä edelleen käytetään paljon määräaikaisia työsuhteita sijaisuuksien ja ruuhkahuippujen hoitamiseen, myös toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden määrässä on näkyvissä kasvua.

– Tutkimuksesta käy myös ilmi, että vuokratyötä käyttävät yritykset rekrytoivat entistä useammin vuokratyöntekijät itselleen. Vuokratyötä käytetään siis monessa yrityksessä rekrytointikanavana.

Alalla on edelleen haasteena löytää ammattitaitoista työvoimaa. Vaikeinta ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on metallialalla, rakennus- ja IT-alalla. Eniten pulaa on kokeista, kirjanpitäjistä, koneistajista ja tarjoilijoista.

HPL:n jäsentutkimukseen 2015 vastasi 2/3 HPL:n n. 300 jäsenyrityksestä. Liikevaihdollisesti vastaajat edustavat vieläkin suurempaa osuutta jäsenyrityksistä. Tutkimuksen on toteuttanut Innolink Research Oy. HPL:n jäsentutkimus löytyy HPL:n kotisivuilta >>

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on henkilöstöä vuokraavien sekä muita henkilöstöpalveluita tarjoavien yritysten edunvalvontaliitto. Jäsenyritykset tarjoavat mm. henkilöstövuokrausta, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita, soveltuvuuden arviointi -ja uudelleensijoittumispalveluita sekä koulutuspalveluita. HPL on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto.

torstai 30. huhtikuuta 2015

Voimaa työllistymiseen yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyöllä

Eduskuntavaalit menivät jo, mutta painavat kysymykset, kuten valtiontalouden sopeuttaminen painaa edelleen äänestäjien, sekä varmasti nyt myös vaaleissa valittujen hartioita. Nopeampi, tehokkaampi ja pitkäaikaisempi työllistäminen mainitaan usein keinona elvyttää taloutta, mutta keinot työttömyyskierteiden nopeampaan katkaisemiseen ja opiskelijoiden nopeampaan työelämään saamiseen tuntuvat usein jäävän vaisuiksi.

Työ- ja elinkeinotoimistot ja HPL ovat jo ottaneet askeleita tiiviimmän yhteistyön tekemiseen yhteisten rekrytointimessujen järjestämisellä, mutta yhä tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan, jotta työnhakijat saavat täyden tehon irti julkisen ja yksityisen puolen työnvälitys palveluista. Tehostetulla ja nopealla työllistymisellä ei ole vain yksityisten työnvälitysyritysten kassaa kasvattava vaikutus, vaan suoria säästöjä valtiolle sekä nostava vaikutus tuotannon lisääntymiseen.

HPL:n graafi julkisen ja yksityisen työnvälityksen voimien yhdistämisen vaikutuksesta

Studentworkin toimitusjohtaja Heikki Karimaa totesikin, että tiedostamme hyvin kuinka suuri vaikutus omalla työllämme on yksittäisen työnhakijan elämään.  Kokemus haastattelusta, kenties rekrytoijalta saatu arvokas palaute ja tietenkin itse työpaikan saaminen ovat kaikki suunnattoman tärkeitä. Myös asiakkailta saamme usein positiivista palautetta. Yhdeltä taholta sitä tulee kuitenkin harvemmin - nimittäin yhteiskunnalta. Yllä olevasta HPL:n infograafista käy ilmi kuinka suuri on vaikutuksemme on myös rakkaan isänmaamme hyvinvoinnille. 
 



maanantai 13. huhtikuuta 2015

Rekrytointiassistenttimme äänessä joustavan työn eduista ja rekrytointiassistentin arjesta

Rekrytointiassistenttiamme Rositaa haastateltiin nollatyösopimuksen eduista ja rekrytointiassistentin arjesta Henkilöstöpalveluyritysten Liiton sivuille. Juttu alla kokonaisuudessaan.

Joustava työ perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen
Rosita, 26, työskentelee rekrytointiassistenttina henkilöstöpalveluyrityksessä kahtena päivänä viikossa.
Lisäksi hän tekee lastenhoitotyötä, jota Rosita pitää enemmän harrastuksenaan, noin kerran viikossa. Töiden ohella hän opiskelee neljättä vuotta yleistä ja aikuiskasvatustiedettä sekä sivuaineena tuotantotaloutta.
– Koska luentoja on vain kolmena päivänä viikossa, työnteko onnistuu.
Rosita on tehnyt töitä jo 15-vuotiaasta asti, mutta oman alan töitä henkilöstöpalveluyrityksestä hän löysi noin parisen vuotta sitten. Ensin hän työskenteli puoli vuotta, sitten piti taukoa reilun vuoden ja palasi taas töihin tämän vuoden alussa.
Oman alan työstä on Rositan mukaan varmasti hyötyä tulevaisuudessa.
– Työ henkilöstöhallinnossa ei olisi voinut tulla parempaan saumaan, sillä työnantajat varmasti huomioivat, jos on tehnyt pitkään oman alan töitä.
Rositalle työ muutamana päivänä viikossa sopii erittäin hyvin, mutta kaikille tuntimäärät eivät riittäisi.
– Joustavuudella on hyvät ja huonot puolet, paljon riippuu ihmisen omasta tilanteesta. Joustavuutta on se, että voi lähteä vaikka kahden viikon reissuun, kunhan ilmoittaa asiasta ajoissa. Myös kiireisestä koeviikosta voi ilmoittaa jo etukäteen ja pyytää, ettei koeviikolle tule paljon tunteja.
– Meillä työnantajan kanssa sovitaan pelisäännöt ja kaikki perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. 
Työssään Rosita vastaa muun muassa työnhakijoiden yhteydenottoihin ja vastaa heidän kysymyksiinsä. Hän myös avaa työpaikkailmoituksia eri kanavissa ja haastattelee työnhakijoita. 


Lisää aiheesta sekä Henkilöstöpalveluyritysten Liiton sivuilla: http://www.hpl.fi/ 
sekä Studentworkin sisäisten rekrytointien sivulla: http://www.joinstudentwork.com/

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Generation Y

Työntekijöistämme suurin osa on syntynyt 80-luvulla ja yhä kasvavissa määrin myös 90-luvulla. Tätä sukupolvea kutsutaan Y-sukupolveksi. Työhyvinvoinnin ja työpaikan vaihtamisen, uusien haasteiden toivossa, ollessa hyvinkin nykypäivää, kiinnostaa myös Studentworkiä, miksi työpaikka jätetään tai sitä vaihdetaan. Trelleborg konserni, jolla on myös Suomessa toimipaikka päätti tutkia asiaa tarkemmin ja julkisti tutkimuksensa tulokset.

Ruotsalainen Trelleborg-konserni työllistää 15 000 ihmistä 40 maassa. Jo nyt 23% konsernin henkilöstöstä on syntynyt 1980 tai myöhemmin. Y-sukupolven kasvava merkitys Trelleborgissa sai yhtiön toteuttamaan laajan, 1 000 vastaajaa käsittävän tutkimuksen heidän odotuksistaan työelämältä. 

Tutkimus selvitti tärkeimmät syyt, miksi Y-sukupolven edustaja jättää työnsä tai vaihtaa työpaikkaa:
  • Riittämätön johtajuus
  • Voidakseen syventyä aiheeseen, joka todella kiinnostaa. 
  • Paremmat uramahdollisuudet. Ylipäätään kehittymismahdollisuuksien tulisi olla hyvät ja tukea tiedon siirtymistä kokeneemmilta nuoremmille esim. mentoroinnin kautta. 
  • Yrityskulttuuri
  • Lasikatto
  • Riittämättömän palautekulttuurin vuoksi. Y-sukupolvi arvostaa mahdollisuutta saada ja antaa palautetta. 
  • Työympäristön tulee olla joustava ja antaa mahdollisuuksia sosiaalisiin aktiviteetteihin.
  • Viestinnän ja yhteistyön tulisi olla kansainvälistä ja tarjota mahdollisuudet henkilökohtaisen verkoston laajentumiseen.
  • Yrityksen IT-infrajärjestelmien tulee olla ajantasaisia.
Mikä sinut saa vaihtamaan työpaikkaa?


(Koko artikkeli ruotsiksi IHM Business Schoolin sivuilta: http://www.ihm.se/node/1875)

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

EU-tuomioistuimen tuomio vuokratyövoiman käytön rajoituksesta työehtosopimuksessa

Vuokratyövoiman käyttö herättää usein kysymyksiä sen tarpeellisuudesta ja mm. TT-SAK Yleissopimuksessa vuokratyövoiman käyttöä on rajoitettu. Uuden Unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti kaikki rajoitukset ovat kuitenkin oltava perusteltuja ja rajoittavat tekijät oltava paikallaan vuokratyöntekijöiden suojelun takia tai työntekijöiden työterveyteen tai työturvallisuuteen perustuvista tarpeista johtuen. 

Suomessa on edelleen yli sata työehtosopimusta, joista löytyy rajoituksia vuokratyövoiman käytölle. Viimeisemmän Unionin ennakkoratkaisun vuoksi myös nämä kiellot ja rajoitukset joutuvat tulevaisuudessa tarkastelun alle. Lue alta Henkilöstöpalveluliiton julkaisema lehdistötiedote kokonaisuudestaan asiasta.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto: Suomen on tarkasteltava uudelleen vuokratyön rajoituksia
Lehdistötiedote 17.3.2015
Julkaisuvapaa heti 
EU-tuomioistuin on eilen 17.3.2015 antanut tuomion siitä, voidaanko vuokratyövoiman käyttöä rajoittaa työehtosopimuksessa. EU-tuomioistuin päätyi tuomiossaan siihen, että vuokratyödirektiivin 4 artiklaa on tulkittava siten, että kansalliset tuomioistuimet eivät voi soveltaa artiklaa. Tuomioistuimen mukaan artikla on osoitettu ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja niiden tulee varmistua siitä, että mahdolliset vuokratyön käyttöön liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat perusteltuja.
Kyseessä on ensimmäinen EU-tuomioistuimessa käsitelty tapaus, jossa on tulkittu vuokratyödirektiivin sisältöä. Ratkaisu on tärkeä koko Euroopan laajuisesti.
Lokakuussa 2013 Suomen työtuomioistuin pyysi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua vuokratyödirektiivin tulkinnasta. Pyynnön taustalla oli työntekijäliitto AKT:n väite siitä, että öljytuotealan yritys käytti vuokratyötä laajemmin kuin mitä työehtosopimus olisi sallinut.
– Jutussa haluttiin selvittää, saako työtuomioistuin soveltaa direktiiviä vai onko se yleisempi velvoite. On tietysti pettymys, että EU-tuomioistuimen mukaan direktiiviä ei voida soveltaa kansallisissa tuomioistuimissa, jutun työnantajapuolen asiamies Mika Kärkkäinen EK:sta sanoo.
Vuokratyödirektiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan vuokratyön käyttöön liittyvät rajoitukset tai kiellot saavat perustua ainoastaan yleisen edun mukaisiin syihin, jotka liittyvät erityisesti vuokratyöntekijöiden suojeluun, työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksiin tai tarpeeseen varmistaa, että työmarkkinat toimivat moitteettomasti ja että väärinkäytöksiä ehkäistään.
Vuokratyödirektiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on tarkasteltava kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten vuokratyön käyttöä koskevia rajoituksia tai kieltoja sen varmistamiseksi, ovatko ne edelleen perusteltuja 4 artiklan 1 kohdassa mainituista syistä.
EU-tuomioistuin totesi, että tarkastelun tulosten seurauksena jäsenvaltiot ovat saattaneet joutua muutamaan vuokratyötä koskevaa säännöstöään.  
– Suomessa ei ole toteutettu riittävällä tavalla tarkastelua, sillä Suomen valtio on vain luetellut työehtosopimuksissa olevia vuokratyötä koskevia kieltoja ja rajoituksia. Pelkän luetteloinnin sijaan Suomen valtion pitää jatkossa arvioida, ovatko kiellot ja rajoitukset perusteltuja, Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara toteaa.
Suomessa on yli sata työehtosopimusta, joista löytyy rajoituksia vuokratyövoiman käytölle.
Lisätietoja: Mika Kärkkäinen, asiantuntija, EK, mika.karkkainen@ek.fi 040 172 1411 ja Merru Tuliara, toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL, merru.tuliara@hpl.fi, 040 562 6466.

Linkki EU-tuomioistuimen tuomioon:
http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=162945&pageIndex=0&doclang=FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=127036